lauantai 23. maaliskuuta 2019

Asunnon hankinta

Asunnon löytäminen ja vuokraaminen


Asunnon hankinta oli ensimmäinen asia, jota rupesin syksyllä järjestämään. Työpaikka oli tosiaan tarjolla Runcornissa, joka on käytännössä Liverpoolin lähiöaluetta. Joten luonnollisesti lähdin ensimmäisenä etsimään asuntoa juuri Runcornista. Kävin syksyllä parin päivän ajan tutustumassa tehtaaseen, ihmisiin ja ympäristöön. Tämän reissun jälkeen pari (tulevaa) työkaveria ilmoittivat että voivat jeesata asunnon etsimisessä. He suosittelivat että ei kannata muuttaa Runcorniin, kuulemma ei ole aivan parasta mahdollista asuinaluetta...

Minne sitten, häh?


Pohdin asiaa sitten mielessäni ja järkeilin, että kannattaisi varmaan muutenkin ehkä asua radan varrella ja mielellään vähän lähempänä Manchesterin lentokenttää (josta voi koti-ikävän iskiessä lentää kolmessa tunnissa suoraan Helsinkiin Finnairilla). Tästä syystä sitten päädyin Northwichiin, jolle myös duunikaverin näyttivät peukkua. Northwichista matkaa töihin tulee vajaa kymmenen mailia, lentokentälle noin 15 ja Manchesteriin noin 25. Elämähän on täynnä kompromisseja?

Sininen pallo kuvan yläreunan lähistöllä osoittaa Northwichin. 

Entäs itse asunto sitten?


Onneksi on internet, joka kyllä auttaa aivan älyttömästi asunnon etsimistä, erityisesti jos vaihtaa maata. Pistää ihan miettimään, että miten ihmeessä tällaisenkin asian pystyisi ilman internetsejä hoitamaan ilman, että päätyy johonkin painajaiseen.

Tsekkailin vaihtoehtoja Rightmovesta (www.rightmove.co.uk) ja päädyin muutamaan vaihtoehtoon. Nämä samaiset kollegani kävivät katsomassa paria asuntoa, mutta eivät olleet aivan 100% vakuuttuneita. He kuitenkin olivat löytäneet erään välittäjän kautta aika mukavan oloisen kaksion Northwichissa, valmistunut 2017 ja neliöitäkin mukavasti 49 m². Vuokrakin oli kohtuullinen, 500 puntaa kuussa. Asunnossa ei ollut kokolattiamattoa edes WC:ssä! Ainut isompi miinupuoli on se, että asunto ei ole aivan kävelymatkan päässä Northwichin keskustasta. Lisäksi palveluita tässä ihan vieressä on rajoitetusti (esim lähin pubi on mailin päässä). Alue on vanhaa teollisuusaluetta (Winnington), johon on lähivuosien aikana rakennettu reilusti uusia asuntoja eli voisi olettaa että jollain aikavälillä tännekin saadaan lisää säpinää. Lähin junaseisake on kuitenkin mukavasti vain reilun mailin päässä, joten päätin että eiköhän tällä lähdetä ainakin liikkeelle. Ainahan sitä voi myöhemmin muuttaa uudestaan, sopimuksessa on kuuden kuukauden määräaikainen sopimus kärkeen. Etäisyydet esimerkiksi kauppaan, lentokentälle ja isompaan kaupunkiin ovat muuten sattumalta yllättävän samaa luokkaa kuin koto-Järvenpäässäkin.

Asuinrakennus ulkoapäin, kaunis punatiilinen arkkitehtuuri hivelee silmää


Vuokrasopimus ja takuuvuokra


Asunnon vuokraaminen oli yllättävän helppo prosessi, johtuen todennäköisesti näiden työkaverien avustuksesta. Meikäläisellä kun luonnollisesti ei ole minkäänlaisia luottotietoja Englannissa, joten takuuvuokra oli oikeastaan ainoa todiste että rahaa on. Toisaalta työsopimuksen vilauttaminen saattoi myös asiaa helpottaa. Maksoin takuuvuokran ja ensimmäisen kuun vuokran etupeltoon Suomesta joulukuun aikana ja asunto oli meikäläiselle valmiina 2.1. kun lensin maahan. Välitysfirman kaveri oli asunnolla valmiina, tehtiin samalla paperit kuntoon ja kämppä oli siltä erää valmiina.

Lopputulema



Toistaiseksi reilun 2.5 kk perusteella ei ole suuremmin valittamista. Kävelymatka keskustaan on pitkänpuoleinen, mutta toisaalta autolla se on ihan vieressä. Keskustaan on miinoitettu pienelle alueelle melkein kaikki mahdolliset supermarketit ja muutkin palvelut niin se on kieltämättä ihan miellyttävää. Manchesteriin pääsee junalla tunnissa, autolla lentokentälle puolessa tunnissa ja töihin menee ruuhkasta riippuen 15-20 min eli uskaltaisin väittää tilanteen olevan oikein hyvä. Lähipubiin tutustuminen on vielä edessä.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Mitä, kuka, miksi, milloin?

Mitä?


Koska laiskuuttani en jaksa aivan jokaiselle ihmiselle kertoa erikseen samoja juttuja siitä, että mitä täällä Englannissa oikein tapahtuu, niin päätin modernisti tiivistää ajatukseni blogiin. Ajatuksenani on epäsäännöllisen säännöllisesti kirjoitella tänne vähän juttuja elämästä ja asumisesta täällä Saarella. Yritän miinoittaa blogin mahdollisimman täyteen valokuvia.

Kuka?


Olen Johannes "Eku" Komulainen, kotoisin alunperin Järvenpäästä. Opiskelin DI:ksi materiaalitekniikasta Tampereella, josta päädyin töiden perässä viideksi vuodeksi Joensuuhun. Sieltä matka jatkui Mäntyharjun kautta Mikkeliin ja nyt siis Englantiin.  

Mitä siis tapahtui ja miksi päädyin Englantiin?


Töissä tuli tarjolle tuotekehitystehtäviä Englannissa ja mietin Mikkelissä asustaessani että pitäisiköhän sitä repäistä ja vaihtaa maisemaa. Brexitkin mukavasti ovella kolkutti niin päädyin jostakin syystä ottamaan riskin. Pistin tavarat myyntiin, laitoin kämpän vuokralle ja hyppäsin vuodenvaihteessa koneeseen. 

Asustelen itse siis Northwichissa eli jossain Liverpoolin ja Manchesterin välimaastossa, josta käyn päivittäin autolla töissä Runcornin puolella. Teen työkseni tuotekehityshommia Exelin UK:n tehtaalla. Asun yksin enkä tunne toistaiseksi lähialueilta ketään muuta suomea puhuvaa, mutta sitä ei koskaan tiedä mitä uutta tulee vastaan.

Suomesta mukaan tulleista tavaroista n. 1/3.